Mitä asiakirjatyyppiä minun pitäisi aina etsiä ensisijaisesti?

Avioliittoasiakirjaa. Siinä mainitaan tyypillisesti molemmat puolisot, heidän ikänsä tai syntymäaikansa, heidän vanhempansa, ammattinsa, asuinpaikkansa ja todistajansa – eli kyseessä on yksi asiakirja, joka avaa kaksi sukua kerralla.

Mitä eroa on siviilirekisterillä ja kirkonkirjalla?

Kirkonkirjoja ylläpiti kirkko, ja niihin kirjattiin kasteet, avioliitot ja hautaukset. Siviilirekisteriä taas piti valtio, ja siihen merkittiin syntymät, avioliitot ja kuolemat. Suuressa osassa Eurooppaa siirtymä tapahtui Ranskan vallankumouksen aikoihin, joten käytettävissä oleva asiakirjatyyppi riippuu ajankohdasta ja paikasta.

Miksi väestönlaskennat ovat niin hyödyllisiä, vaikka niissä on virheitä?

Koska ne näyttävät koko kotitalouden yhdessä tiettynä ajanhetkenä rinnakkain ikineen, syntymäpaikkoineen ja perhesuhteineen. Tiedot ovat usein toisen käden tietoa ja saattavat heittää muutamalla vuodella, mutta niiden paljastama rakenne on se, mikä yhdistää sukupolvia.

Mitä sellaista kuolinasiakirja voi kertoa, mitä syntymäasiakirja ei kerro?

Sen, kuka oli paikalla ja kuka ilmoitti kuolemasta – yleensä puoliso, lapsi, naapuri tai työnantaja. Nämä nimet asettavat henkilön elävään verkostoon, ja ilmoittaja on usein sukulainen, jota et ollut vielä tunnistanut.

Kannattaako notaari- ja maakirjojen tutkimiseen nähdä vaivaa?

Kun siirrytään hyvän kirkonkirja-aikakauden ulkopuolelle, ne ovat usein parhaita saatavilla olevia lähteitä. Testamentit, myötäjäissopimukset ja perukirjat nimeävät lapset, puolisot ja lankomiehet tai muut sukulaiset nimenomaisesti, ja ne säilyvät usein tilanteissa, joissa kirkonkirjat ovat tuhoutuneet.

Mistä tiedän, onko asiakirja ensisijainen lähde?

Kysy itseltäsi, kuka sen kirjoitti, milloin ja minkä tiedon pohjalta. Isän ilmoittama syntymä muutamia päiviä tapahtuman jälkeen on ensisijainen lähde. Avioliittotodistuksessa kaksikymmentä vuotta myöhemmin mainittu ikä on vain lausuma, ja hakemistomerkintä on jonkun toisen tekemä tulkinta asiakirjasta, ei itse asiakirja.

Mitä asiakirjoja on olemassa ihmisistä, jotka eivät koskaan omistaneet omaisuutta?

Enemmän kuin useimmat odottavat: kutsuntaluettelot, koulurekisterit, vaivaistalojen ja sairaaloiden sisäänkirjoitukset, poliisin asuinpaikkarekisterit, ammattiliittojen ja työnantajien arkistot, sanomalehdet ja hautausmaakirjat tallensivat tietoja myös sellaisista ihmisistä, joilla ei ollut mitään perittävää.

Kuinka uusia tietoja voin etsiä ennen kuin tietosuojasäännökset estävät sen?

Tämä vaihtelee maittain ja asiakirjatyypeittäin – usein raja on noin sata vuotta täydellisissä syntymäasiakirjoissa ja lyhyempi kuolintapauksissa. Uudempien tietojen saaminen edellyttää yleensä sukulaisuussuhteen osoittamista ja kopion pyytämistä rekisteriä ylläpitävältä viranomaiselta.

Vestigee — Keskeiset asiakirjatyypit | Blog

Tutustu tutkimuksesi kannalta tärkeimpiin asiakirjoihin